Infografiikka herättää tiedon henkiin

Perinteinen kuvitus eroaa infografiikasta siinä, että se on tuotu osaksi tekstiä pääosin visuaalisuuden vuoksi: keveimmillään perinteinen kuvitus voi liittyä vain tekstin yhteen osaan, eikä sillä ole tarkoitus havainnollistaa koko tekstiä. Vasemmalla havainnollistettu perinteistä kuvitusta, oikealla infografiikkaa.

Infografiikan avulla voi tiivistää monimutkaisia asioita havainnolliseen ja helposti ymmärrettävään muotoon. Infografiikka voi toimia keskustelun herättäjänä ja ideoiden antajana ja se on helpompi painaa mieleen kuin pelkkä teksti. Infografiikan luominen vaatii asian prosessointia monessa vaiheessa. Tässä tekstissä valotamme, mitä suunnittelijan päässä ja työpöydällä tapahtuu työn eri vaiheissa ja miten tieto herää kuvituksen avulla henkiin.

Yritykset hyödyntävät viestintämateriaaleissaan yhä enemmän kaikenlaista kuvallista kerrontaa tekstisisällön rinnalla. Infografiikka havainnollistaa ja jäsentää tietoa ja se nojaa visuaaliseen muistiin. Yritykset käyttävät infografiikkaa esimerkiksi strategian tai arvonluonnin kuvauksiin vuosikertomuksissa, joissa se on oivallinen väline konkretisoimaan monimutkaisia asioita nopeasti silmäiltävään ja ymmärrettävään muotoon. Se on myös helpompi palauttaa mieleen kuin pelkkä tekstisisältö.

Vaikka infografiikka on yrityskäytössä vielä suhteellisen tuore ilmiö - yritysmateriaaleissa se yleistyi 2010-luvulla - on sitä hyödynnetty tiedon visualisointiin perinteisissä tietosanakirjoissa jo silloin, kun tietoa vielä haettiin “tiiliskivistä” bittiavaruuden sijaan. Tiedon visualisointia kuvamuotoon on hyödynnetty pitkään myös sanoma- ja aikakauslehdissä.

Tiivistetysti infografiikka tarkoittaa esitystapaa, jossa osa tekstimuodossa olevasta informaatiosta on käännetty kuvalliseen muotoon. Yleinen harhaluulo voi olla, että infografiikan on tarkoitus korvata teksti kokonaan. Näin se ei kuitenkaan ole, vaan teksti ja kuvitus tukevat toisiaan täydentävässä symbioosissa infografiikassa. Perinteinen kuvitus eroaa infografiikasta siinä, että se on tuotu osaksi tekstiä pääosin visuaalisuuden vuoksi: keveimmillään perinteinen kuvitus voi liittyä vain tekstin yhteen osaan, eikä sillä ole tarkoitus havainnollistaa koko tekstiä. 

Infografiikan matka suunnittelijan piirustuspöydältä valmiiksi kuvaksi

Miten infografiikan matka kulkee suunnittelijan pöydältä asiakkaan materiaaleihin? Millaisia työvaiheita infografiikan tekeminen pitää sisällään? Infografiikan asiantuntijamme, AD Tero Harsunen kertoo:

1. Aineistoon tutustuminen:

“Tiedon visualisointi lähtee siitä, että yritän ymmärtää kuvattavan asian mahdollisimman hyvin. Perehdyn monipuolisesti asiakkaan materiaaleihin ja briiffiin, ja tutkin, mistä kuvitettavassa asiassa on kyse. Tulen asiakkaan aineistojen pariin melko raakileena, joten asiaan tutustumiseen ja sen ymmärtämiseen kannattaa käyttää aikaa. Jos asiakas on piirtänyt asiasta jo jonkinlaisen rautalankamallin, voin käyttää sitä omien luonnoksieni pohjana. Monesti asiaa on kuitenkin kuvattu bullet point -listalla, jonka pohjalta hahmotan tietoa. Aineistoon tutustumiseen on hyvä varata keskimäärin yhdestä kahteen työpäivää.”

2. Nopea luonnostelu, asiakkaan kommentointi ja luonnoksen hyväksytys:

"Tutustuttuani aihepiiriin piirrän nopean luonnoksen kuvasta kynällä. Tämä on vaivaton ja kustannustehokas tapa toteuttaa ensimmäinen rautalankamalli kuvasta ja avata keskustelu aiheesta. Varmistan asiakkaalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, että olen ymmärtänyt perusidean oikein. Luonnosta on lupa räimiä ja dumata ja tämän keskustelun perusteella saan oikean suunnan työlle jo alkumetreillä. Näin mimimoidaan turhaa työtä. Samalla luonnos saattaa herättää myös asiakkaan puolella uusia ideoita.”

3. Visuaalinen työ asiakkaan brand book kädessä:

“Seuraavaksi otan eteeni asiakkaan brand bookin ja alan tutustumaan siihen, miltä kuvan tulisi näyttää, jotta se näyttäisi asiakkaan näköiseltä. Tuhansien kokeilujen avulla jalostan luonnosta yrityksen näköiseksi.”

4. Valmis tuotos asiakkaan hyödynnettäväksi:

“Useiden kokeilujen ja pienten viilausten jälkeen monikäyttöinen ja pitkäikäinen infografiikka on valmis asiakkaan hyödynnettäväksi. Infografiikka on hyödynnettävissä erilaisissa yritysten sisäisissä ja ulkoisissa materiaaleissa, kuten yritys- tai sijoittajapresentaatiot, vuosikertomukset, vastuuraportit, asiakaslehdet, esitteet ja niin edelleen. Esimerkiksi samaa strategiakuvaa saatetaan käyttää yrityksessä useita vuosia tai siitä voidaan päivittää vain joku tietty osa. Materiaaliin tutustumisesta valmiiseen kuvaan aikaa menee yleensä kolmesta viiteen työpäivää.”

Toim. huom:

Tero Harsunen kiinnostui infografiikasta jo lapsena, kun hän tutki tietosanakirjojen kuvituksia esimerkiksi siitä, miten tulivuori toimii ja mistä elementeistä avaruus koostuu. Hän piirsi ensimmäiset infografiikkaluonnoksensa tulivuoren poikkileikkauksista jo silloin. Sittemmin hän tutki informaatiografiikkaa vuosituhannen alussa kandityössään ja työskennellessään Helsingin Sanomissa hän visualisoi mm. tiedeartikkeleita kuvituksillaan. Lue myös Teron kirjoitus infografiikan kehityksestä

Tarvitsetko apuamme strategian, arvonluonnin, bisnesmallien tai vaikkapa palveluprosessien tai laitteen teknisten ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien havainnollistamisessa? Kutsu meidät kylään ja mietitään yhdessä,  miten asian voisi havainnollistaa parhaiten.