Kauhistuttaako median kohtaaminen? Hio viestintätaidot kuntoon

Monen asiantuntijan kokemukset median kohtaamisesta ovat negatiivisia. On jouduttu toimittajien kysymyskeskitykseen riepoteltaviksi, ilman mahdollisuutta tai taitoja vaikuttaa tilanteen kulkuun. Tilanne on saattanut olla niin stressaava, että jälkeenpäin muistikuvat tilanteesta ovat hieman hatarat.

Suuri osa toimittajista on varsin mukavaa väkeä, joten mistä mollivoittoiset kokemukset sitten johtuvat? Ja miten tilanteista voisi selvitä rennommin?

Mikä tekee mediakohtaamisista hankalia?

Kun olen valmentanut johtajia ja asiantuntijoita esiintymään, olen huomannut jännityksen kiteytyvän kolmeen asiaan: 

1. Median kohtaaminen on täysin uusi tilanne
2. Aihe on epämieluisa tai kiusallinen
3. Taustalla kummittelevat omat aiemmat epäonnistumiset.

Vaikein paikka haastateltavalle kokemustasosta riippumatta on varmasti silloin, kun joutuu tulilinjalle aiheessa, joka on epämieluisa niin itselle kuin omalle organisaatiollekin. Aiheen ei tarvitse olla erityisen vakava tai vaarallinen – kiusallinen aihe aiheuttaa usein paljon karvaamman kokemuksen.

Mutta mikä kalvaa suomalaista pahemmin kuin asia, jossa itse kokee mokanneensa? Itsekritiikki ei välttämättä ole edes ansaittua, kuten kokijan kollegat sitten usein kommentoivat. Ulkopuolisen silmin arvostelu on usein armollisempaa kuin mihin kykenemme oman itsemme osalta.

Harmillisesti juuri ikävät kokemukset saavat ansaitsemaansa kokoa suuremman painoarvon. Ikäviä asioita on usein helpompi pukea sanoiksi kuin niitä perushyviä ja asiallisia mediakohtaamisia. Positiivisista kokemuksista kertoo myös valtaosa treenattavista. 

Toimittajien suhtautumisella aiheeseen, organisaatioon ja haastateltavaan on silloin iso rooli. Haastateltavan hallinnan tunne omista sanoista on varmasti vahvempi, kun molempien tavoitteena on tehdä yhdessä hyvä juttu.

Miksi asiantuntijan kannattaa olla esillä?

Monet yritykset ja organisaatiot haluavat viestinsä kuuluviin mediassa, mutta kasvoton organisaatio on harvoin kiinnostava. Haastateltavalla on oltava kasvot, jos viestille halutaan uskottavuutta. 

Vaikka näin kohujen luvattuna aikakautena monet aiheet kasvavat suuriksi ennen kuin poksahtavat unohduksiin, valtaosa journalismista on asiatekstiä. Silloin ei mässäillä tunteilla vaan puhutaan asiaa. Silti asia tarvitsee tunnetta. Innostusta ja halua nostaa asiaa esiin mielenkiintoisella tavalla. 

Mediat puolestaan janoavat hyviä ja mielenkiintoisia haastateltavia. Sekä toimitukset että organisaatiot voittavat, kun juttu on hyvä ja puhutteleva. Silloin haastateltavakin usein tietää, mitkä asiat sytyttävät toimittajan ja miten oma viesti puetaan sanoiksi mahdollisimman tehokkaaksi.

Miten tulla paremmaksi median kohtaamisessa?

Median ja toimittajien kanssa toimiminen on taitolaji, jota kannattaa harjoitella – esimerkiksi Mediavalmennuksessamme. Silloin haastattelutilanne ei ainakaan ole täysin uusi. 

Epämieluisan aiheen käsittelyynkin on työkaluja ja valmistautumiskeinoja. Eivätkä pienet horjumiset välttämättä tunnu epäonnistumisilta, kun pahimmat mokat on tullut tehtyä turvallisessa ympäristössä. Ja kuten sanottua, huonot mediakokemukset ovat vähemmistössä. Rohkeasti siis toimittajaa kohti!