Olen äärimmäisen yksinkertainen ihminen. Ja laumasielu. Olen mielelläni samaa mieltä kuin muutkin – nautin siis sosiaalisesta laumasuojasta. Kun TV-persoonien ja somevaikuttajien yritykset saivat satoja tuhansia euroja korona-avustusta, ihmettelin itsekin mihin hittoon he sitä tarvitsevat.
Läheltä seuranneena tiedän, että yrityksien korona-ahdinko on aito ja nopeita tukia tarvitaan varsinkin yrityksiin, jotka sitovat paljon pääomia ja työllistävät. Puhumattakaan matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä.
Koronatukisopan ainekset ja hämmentäjät
Kaikkialla jaetaan nyt yrittäjille suunnattuja ohjeita ja neuvojia löytyy rahoitushakemuksen tekoon. Tarjolla on vakautusrahoitusohjelmia, lainatakauksia ja rahoitusta pienille- ja keskisuurille yrityksille. Business Finlandin (ent. Tekes) ja Ely-keskusten kehitysrahoitukset ovat luonteeltaan avustuksia, ja niitä ei tarvitse maksaa takaisin. Lisäksi yksinyrittäjä voi hakea kunnasta 2 000 euron avustusta ja kaikilla yrittäjillä on mahdollisuus yrittäjän työttömyysturvaan. Suomen valtio on hämmästyttävän ketterästi lanseerannut uusia tukimuotoja olemassa olevien rakenteiden avulla.
Tietoa on niin paljon, että on varmasti ollut vaikea ymmärtää, mikä tukimuodoista on sopiva omalle yritykselle. Moni yritys on tekemässä rahoitushakemusta ensimmäistä kertaa.
Kohu on seurausta heikosta viestinnästä
Mediassa ja somessa on viime päivinä ollut voimakas arvostelu rahoituspäätöksistä ja rahoituksen saajien moraalisesta oikeudesta. Suomen lain mukaan kyseiset rahoitukset ovat tarkoitettu vain liiketoiminnan kehittämiseen. Niitä ei saa edes koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa käyttää esimerkiksi menetettyyn kassavirtaan, juokseviin palkkoihin, investointeihin eikä markkinoinnin ja myynnin käytännön toimenpiteisiin, mediakuluihin tai verkkokaupan rakentamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö on alunperin viestinyt huonosti, kun on laajasti levinnyt harhakuva, että ”koronatuki” olisi tarkoitettu yrityksien sosiaalitueksi. Jo termi koronatuki on väärä.
Tällä hetkellä onkin käynnissä hakukriteereiden selvitys, sillä ongelma on ollut se, että lailla tai asetuksella ei muutettu sääntöjä, joiden mukaan ylipäätään rahaa saa jakaa.
Nopeat syövät hitaat
Alkuvaiheessa jotkut yritykset olivat hereillä enemmän kuin muut. Jo ensimmäisenä hakemuspäivänä 19. maaliskuuta jätettiin yli 5 000 hakemusta – vain kaksi päivää uuden avustusmuodon tiedottamisen jälkeen. Aluksi myös pienet yritykset saivat hakea Business Finlandin rahoitusta. Myöhemmin sääntö muuttui niin, että pienyritykset ohjattiin Ely-keskusten äärelle.
Molemmissa rahoitusinstansseissa periaate on sama; rahoitusta voi hakea kehitystyön esiselvitykseen tai olemassa olevaan kehitysprojektiin. Omavastuu on 20 prosenttia, jolloin rahoituksen osuudeksi jää esiselvityksissä enintään 10 000 ja kehitysprojekteissa 100 000 euroa.
Ely-keskuksen rahoituksen (tarkoitettu 2-5 hengen yrityksille) hyväksyttäviä kustannuksia ovat yrityksen henkilöstön hankkeeseen kohdistuvat tosiasialliset palkat mukaan lukien yrittäjien palkat sekä ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien henkilöstön koulutus.
Business Finlandin rahoituksen (tarkoitettu 6-250 hengen yrityksille) hyväksyttäviä kustannuksia ovat yrityksen oman henkilöstön palkkakustannukset siltä osin kuin henkilöstö tekee selvitys- tai suunnittelutehtäviä. Rahoituksella voi ostaa myös selvitys- ja suunnittelutyötä ostopalveluna. Lisäksi kustannuksiin hyväksytään muita kustannuksia 20 % palkkakulujen ja ostopalvelujen yhteenlasketusta summasta. Muita kustannuksia ovat yleis-, matka-, aine- ja tarvikekustannukset, tilavuokrat sekä laiteostot, laitepoistot ja -vuokrat mukaan lukien pilvipalvelut.
70 % rahoituksesta saa heti käyttöönsä, kun yritys on hyväksynyt rahoituspäätöksen. Loput 30 % maksetaan loppuraportin hyväksymisen jälkeen.
Jo neljännesmiljardi rahaa jaettu
Business Finlandin liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa on myönnetty 25.4. mennessä yli 200 miljoonalla eurolla ja Ely-keskusten koronarahoitusta on myönnetty yli 40 miljoonalla eurolla. Hakemuksia on tehty yli 40 000 kpl ja päätöksiä annettu 15 000 kpl. Noin 80 % hakemuksista on saanut puoltavan päätöksen. Hakuprosessissa on vaadittu yrityksellä olevan kannattavan toiminnan edellytykset.
Yhteensä on jo jaettu neljäsosa 1 miljardin kehitysrahoituspotista. On arvioitu, että jaettavaa riittää vielä ainakin kesäkuuksi ja ensimmäiset kehitysprojektit valmistuvat jo loppukesästä. Syksy tulee olemaan siis kiireistä kehitystyö- ja raportointiaikaa. Jos yritys ei voi toteuttaa projektia alkuperäisen aikataulun mukaan, sille voi hakea muutosta.
Meillä taitaa olla sama suunta
Business Finlandilla ja kaikilla markkinointialan ammattilaisilla on sama intressi; saada kasvu kiihtymään. Kun yritys kehitysrahoituksen avulla panostaa tuotteiden ja palveluiden kehitykseen, niin yhtä tärkeää on markkinoinnin ja myynnin kehitys.
Vaikka kehitysrahoitusta ei voi ainakaan vielä käyttää markkinoinnin käytännön toimenpiteisiin, voi rahoituksen avulla tehdä esimerkiksi markkinointisuunnitelman tai markkinakartoituksen sekä rahoitusta voi käyttää myös verkkokaupan ja oman digitaalisen liiketoimintamallin suunnitteluun. Kaikella kehitystyöllä ja asiakkaiden paremmalla ymmärtämisellä on tärkeä tavoite vahvistaa yrityksiä entistä parempaan koronan jälkeiseen aikaan.
Valtion jakamalla kehitysrahoituksella on myös toinen Suomen yhteiskunnalle elintärkeä tavoite: työllisyys. Tilastollisesti alle 250 henkeä työllistävät yritykset ovat lisänneet työntekijöiden määrää selvästi suhteessa suuryrityksiin. Ja kaikki kasvavat yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi: Pk-yritysbarometrin keskeiset tulokset Syksy 2019
Älä epäröi hakea apua ja kehittämisrahoitusta
Avustusta kannattaa ja pitää hakea, jos koronaviruksen vuoksi yrityksesi toiminta on vaikeutunut tai vaikeutumassa, mutta haluat uudistua ja vahvistaa omaa sekä henkilöstösi osaamista. Tämä kirjoitus sisältää suorat linkit tärkeimpiin lähteisiin.
Kun ei tiedä asioiden taustoja on helppo kompata muita huutelijoita. Niin minäkin teen usein, ja se myös on inhimillistä. Harjoittelen itsekin vielä sitä, että otan kantaa vasta sitten, kun olen tutustunut tehtyjen päätösten ja asioiden taustoihin.
Suomi on jo nyt täynnä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ihmiset yrityksissä ja organisaatioissa ovat korona-aikana konseptoineet ja lanseeranneet uusia palveluita. Elämme jo nyt koronan jälkeistä elämää. Nimen omaan elämme – emmekä vain odota omaa vuoroa sairastua.
Tulevaisuus alkaa vaikuttamaan myös valoisalta.
