Ukrainan sota konkretisoi yritysvastuun yhdessä yössä

Alkuvuodesta moni yritys mietti vielä hyvin abstraktilla tasolla sitä, miten vastata Euroopan unionin kestävyysdirektiivin ja EU taksonomian eli vihreiden investointien edistämiseksi luodun kriteeristön vaatimuksiin omassa liiketoiminnassaan.

Liian usein käsitys yritysvastuusta kiteytyy pintapuoliseen PR-näkyvyyteen ja viestintään. Hieman kärjistäen siihen, että mistä saisimme mahdollisimman paljon tykkäyksiä ja hyvää pöhinää eri kanavissa.

Nyt on edessä kaupankäynnin uusi aikakausi

Venäjän hyökkäyksen jälkeen media ja erityisesti sosiaalinen media on kertonut tarinaa hyviksistä ja pahiksista, oikeasta ja väärästä, päätöksistä ja päättämättömyydestä.
Yleiseen tietoisuuteen ovat nousseet myös kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden eli ns. sodan sääntöjen rikkomukset sekä niiden vaikutukset. Valeuutisointia unohtamatta.

Työntekijät ovat ylpeinä jakaneet oman työnantajansa julkaisuja pakolaisten auttamiseksi tehdyistä lahjoituksista. Yksilöt ja yhteisöt ovat (uhka)rohkeasti ajaneet pakettiautoilla ja rekoilla avustusjärjestöjen vanavedessä Ukrainan raja-alueille.

Yhtä lailla niitä yrityksiä, jotka eivät heti toimineet ja irtaantuneet Venäjän markkinoilta ja kaupankäynnistä, on sosiaalisen median joukkovoimalla tallattu kunnolla maanrakoon.

Tämä konflikti käy tunteisiimme, ja hyvä niin.

Ukrainan sota avasi yritysmaailmalle näkymän siihen, minkälaisia asioita on otettava yritysvastuun näkökulmasta huomioon myös sota-ajan ulkopuolella, kun mietitään uusia markkina-avauksia ja yhteistyötä tietyn maan alihankkijan tai muun yhteistyökumppanin kanssa.

Arvoketjut ja markkinat, joissa kaikki ei ole kunnossa

Ukraina sota ja Venäjän teot eivät ole ainoa elävä esimerkki kansainvälisen sekä humanitaarisen oikeuden rikkomuksista.

Moni suomalainen yritys käy tiedostaen tai tietämättään kauppaa valtioiden ja sellaisten yritys- ja alihankkijakumppaneiden kanssa, joiden toiminnalla on pitkäkestoisia konflikteja ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksia ylläpitävä tai jopa edistävä vaikutus.

Jos nämä kumppanit yhtäkkiä siirrettäisiin maantieteellisesti lähelle, Ukrainan viitekehykseen, epäkohdat saisivat osakseen suuren huomion ja yhteistyökumppanit lähtöpassit. 

Yritysten vastuu jalkautuu myös kuluttajille, kun he tekevät arjessaan valintoja kulutustavaroista, joiden valmistuspaikat ja osien alkuperä eivät kestä kansainvälisen oikeuden tarkastelua.

Kaupankäynnillä ja kuluttajan valinnoilla on voimaa: niiden kautta voimme edistää tai vähentää eriarvoisuutta, ihmisoikeusrikkomuksia ja maantieteellisten konfliktien kestoa.

Outi Behm

strategi

Ennen viestintä- ja markkinointialalle siirtymistä, Outi Behm työskenteli kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun uralla. Työssä ja elämässä konfliktialueilla kansainvälisen ja humanitaarisen oikeuden kysymykset, do no harm ja ihmisoikeudet olivat keskeisessä roolissa.